Kansi
Kansi on kauniin yksinkertainen. Nimi lukee selkeästi ja sopii kannen teemaan. Pidän kannen kalasta, jonka pyrstö muuttuu lumen peittämiksi puun oksiksi. Tämä antaa vinkkiä kirjan tapahtumista, jossa Vietnamin lämpö ja trooppisuus vaihtuvat ja sulautuvat yhteen Kanadan kylmyyden kanssa.
| Kirjailijat | Julkaisuvuosi | Alkuperäiskieli | Sivumäärä |
|---|---|---|---|
| Kim Thúy | 2009 (suomennettu 2019) | Ranska (Ru) | 144 sivua |
Arvostelu
Ru kertoo kirjailija, Kim Thuy, elämän tarinan Vietnamin ylellisyydestä, venepakolaisuuteen ja lopulta elämään amerikkalaista unelmaa. Matka on täynnä toivoa, menetystä ja elämän uudelleen järjestämistä vanhojen muistojen kummitellessa taustalla. Miten Vietnamissa elänyt kymmenvuotias lapsi voisi Kanadaan tullessaan selvitä, kun ei itse ymmärrä muita eivätkä muut häntä? Ennen kirjan aloittamista olisi hyvä tietää hieman 1900-luvun Vietnamin historiasta. Kirjassa hypitään ajanjaksosta toiseen, nykypäivän ja menneisyyden Vietnamin välillä sekä maasta toiseen, Vietnamista Kanadaan.
”Näin päivänvaloa Saigonissa, jossa tuhansiksi kappaleiksi räjähtäneet ilotulitteiden jäänteet värittivät maaperän punaiseksi kuin kirsikankukkien terälehdet tai kuin veri, jota hyökkäykseen osallistuneet kaksi miljoonaa vietnamilaista sotilasta olivat vuodattaneet kahtia reväistyn Vietnamin kaupungeissa ja kylissä.”
Sivu 9
Vietnam on yksi monista maista, jotka kokivat karun kohtalon länsimaisen kolonialismin käsissä. Vietnam oli yksi Ranskan monista siirtomaavalloista. Molemmat maailmansodat kurittivat Vietnamia Ranskan, Japanin sekä Yhdysvaltojen toimesta. Näiden lietsomat levottomuudet aiheuttivat Vietnamin jakautumisen. Jakautuminen kommunistiseen pohjoiseen ja kapitalistiseen etelään aiheutti lisää ongelmia hallinnossa, joka johti kahden erilaisen hallinnon väliseen sotaan. Sotaan mukaan sotki itsensä myös Yhdysvallat. Sota kesti melkein 20-vuotta ja päättyi etelän antautumiseen. Antautumisen jälkeen Pohjois-Viatnamin hallinto aloitti laajat raivaukset ja uudelleenkoulutusleirit, jotta länsimaalaisuus saataisiin kitkettyä maasta. Näiden toimien johdosta monia vietnamilaisia pakeni maasta venepakolaisina. Yksi näistä oli kirjailija Kim Thuy, joka oli tällöin vain pieni tyttö.
Kirja on kirjoitettu kauniisti. Sitä lukiessa tuntuu kuin lukisi jonkun ajatuksien virtaa. Kappaleet ovat lyhyitä ja hyppivät aiheesta toiseen löytäen yhden yhteisen tekijän edellisen kanssa. Tarina on mielenkiintoinen ja joka luku syventää sitä ja tuo uutta tietoa ihmisistä ja heidän elämästään. Kim pystyy kertomaan tarinansa syyttämättä ketään. Tällainen on mielestäni erikoista ja kunnioitan häntä, että hän pystyy kertomaan tarinansa näin.
Kirja on tehty kaikille, jotka vain haluavat sen lukea. Vaikka alkuperäinen teos on julkaistu 2009, ovat teemat vieläkin pinnalla. Pakolaisuus, ihmisen asema kahdessa kulttuurissa ja perhe. Kirjan avulla voi miettiä itseään, oma asemaansa ja taustaansa kriittisellä tavalla. Pidin kirjasta todella paljon. Ainut ongelma oli kirjan kirjoitustyyli. Olisi ollut parempi lukea kirja yhdeltä istumalta, jotta tarinassa olisi voinut pysyä helpommin mukana. Suosittelen silti lukemaan kirjan.
”Yksin tai yhdessä kaikki nuo menneisyyteni henkilöt ravistivat niskastaan sinne kertyneen lian saadakseen levittää punaisen ja kullan väreissä hohtavat siipensä ja lennähtää tarmoa uhkuen kohti laajalle leviävää taivaansineä, ja niinpä he nyt koristavat lasteni taivasta ja näyttävät heille, että taivaanrannan takana on toinen, ja sen takana vielä toinen aina äärettömyyteen saakka, aina tavoittamattoman tuntuiseen iloon saakka.”
Sivu 143